Taivasten valtakunnan avaimet

Näin kesällä tekee mieli kiivetä vintille ja kaivella hyllystä kirjoja, joita on lukenut vuosia, jopa vuosikymmeniä sitten. Löytämäni A. J. Croninin Taivasten valtakunnan avaimet on vuodelta 1971 ja ilmeisen suosittu, koska kirjasta oli otettu jo kahdeksas painos. Kirjan alkulehdeltä voi löytää Jeesuksen sanat Pietarille:

 - Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet.

Oli mielenkiintoista ruveta lukemaan kirjaa uudelleen, koska nyt kymmeniä vuosia myöhemmin ehkä löytäisi siitä eri asioita kuin nuorena. Silloin taisin keskittyä pääasiassa juoneen.

Kirja kertoo skotlantilaisesta papista, Francis Chisholmista, joka on vuosikymmenet Kiinassa lähetystyössä. Francisin lapsuus on ankea, ja nuoruuteen liittyy järkytys, kun hänen rakastamansa herkkä tyttö tekee itsemurhan. Francis valmistuu papiksi ja lähtee Kiinaan. Siellä hän joutuu kohtaamaan rosvot, nälänhädän ja ruton, jotka tuhoavat Isä Francisin lähetystyön moneen kertaan, mutta hän ei hellitä. Hänestä kypsyy vaikeuksissa ymmärtäväinen ja syvällinen ihminen.

Nyt kirja puhui voimakkaasti myös siitä, miten erilaisista lähtökohdista Jumalan valtakunnan työtä tehdään, miten erilaisia työntekijät ovat. Isä Francis pyrki työssään mahdollisimman suureen rehellisyyteen. Hän ei ollut hoputtamassa ketään Jumalan valtakuntaan sisälle, kunnioitti ihmisten taustaa ja antoi heille aikaa miettiä, haluavatko he todellakin tulla kristityiksi. Niinpä hänen lähetysasemansa seurakunta kasvoi kovin hitaasti. Hän sai 30 vuodessa yhtä paljon jäseniä kuin hänen seuraajansa muutamassa kuukaudessa. 

Kirja muistuttaa siitä, että erilaisilla ihmisillä on paikkansa seurakunnassa juuri omana itsenään. Kaikille löytyy tehtäviä oman persoonansa ja taipumustensa mukaan. Paavali puhuu armolahjoista, kuinka ne ovat erilaiset, mutta Henki on yksi.

Jumala myös kirkastaa ihmisille erilaisia asioita. Hän saattaa puhua jollekin voimakkaasti esim. kasteesta, jopa niin vahvasti, että kyseinen henkilö antaa kastaa itsensä uudelleen. 

Jollekin toiselle hän laskee köyhyyden ja rikkauden välisen problematiikan sydämelle. Tällainen oli esim. 1400-luvulla Italian Assisissa elänyt rikas Klaara, joka sai kutsun hylätä kauniin kotinsa. Niinpä nuori Klaara riisui kengät jalastaan ja hyppäsi kuolleiden ovesta ulos (ovi, josta talon kuolleet kannettiin pois, muulloin sitä ei käytetty) ja aloitti uuden elämän köyhyydessä. Myöhemmin Klaarasta tuli Klarissa-sisarten johtaja. Tämä sääntökunta on sitoutunut köyhyyteen ja köyhien auttamiseen.

Ja Salomen ja minun sydämelle on laskettu juutalainen kansa.

Jumalalla on jokaiselle oma suunnitelma. Harvan tie vie lähetyskentälle Kiinaan kuten isä Francisin.  Tekemistä kaikille kuitenkin löytyy paljon lähempääkin. 

Avaimia riittää kaikille - eikä anneta niiden ruostua.