perjantai 6. joulukuuta 2013

Iloa isänmaasta


Eräs ystäväni, joka on asunut pitkiä aikoja ulkomailla, sanoi kerran suomalaisesta joulukuisesta päivästä: - Missään muualla maailmassa ei ole niin kaunista harmaata kuin Suomessa joulukuussa.

Olin aika yllättynyt ystäväni lausahduksesta, mutta se avasi silmäni. Aloin katsella ulkopuolisen silmin, miltä joulukuinen harmaa hämärä näyttää. Olen ollut iloinen, että havahduin seuraamaan sitä, sillä vuosien kuluessa olen oppinut näkemään sen kauneuden.

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään harmaassa hämärässä. Kun olin tänä aamuna ennen yhdeksää koirani kanssa lenkillä, päivä valkeni kulkiessamme vähitellen ja saimme kokea yhdessä harmaansinisen hetken.

Kuten blogia seuranneet muistanevat, keskityn nyt pikkupaaston aikaan ilon etsimiseen. Tänään iloitsen kotimaamme väreistä. Olen kuin 2-vuotias lapsenlapseni, joka herättyään ilmoittaa perheelleen: - Tänään on punainen aamu! tai - Tänään on oranssi aamu! tai - Tänään on keltainen aamu!

Suomi hiljentyy parhaillaan itsenäisyyspäivän iltaan. Televisiossa alkaa juuri itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, ja kohta lähden asettelemaan kynttilöitä ikkunoille.
Mieheni palaa parhaillaan Hämeenlinnasta, missä hän on osallistunut pian 96-vuotiaan isänsä kanssa sotaveteraanien itsenäisyyspäivän juhlaan, mihin veljeskodissa asuvat iäkkäät vanhukset saapuvat tummissa puvuissaan kunniamerkit rintapielessä.
Koskettavaa nähdä näitä sotaveteraaneja, joita Suomessa on vielä elossa noin 5000. Veteraanien keski-ikä on tällä hetkellä jo kovin korkea - yli  90 vuotta.

Mielessäni pyörii isänmaastamme kertova Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen kiitosvirsi 581. Kirjoitan sen tähän, jos joku haluaa kiitollisin mielin yhtyä sen ajatuksiin.

Kiitos, Jumalamme, kun annoit kauniin maan,
annoit jylhät metsät, loit vedet virtaamaan.
Kiitos sisukkaasta työstä isien,
kiitos isänmaasta ja kohtaloista sen.

Sovinnossa meidän suo maata rakentaa,
että jokaiselle se kodin tarjoaa.
Kädestäsi maamme siunauksen saa,
ohjaa esivaltaa ja viisautta jaa.

Herra Pyhän Hengen suo kodit rakentaa,
saavu perheisiimme ja rauhan mieltä jaa.
Auta, Herra, että meistä jokainen
oman paikan löytää, käy työhön iloiten.

Rukoilemme rauhaa myös koko maailmaan,
että kaikki kansat pian saavat isänmaan.
Sinä, Herra, saatat mielet avartaa,
että ymmärrämme: on yhtä koko maa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti