Salome kertoi blogikirjoituksessaan, kuinka hän oli muutaman sadan metrin matkalta talolta saunamökille poiminut 25 kukkivaa kasvia. Todella hieno kukkakävely!
Meilläkin täällä pikkukylässä toteutettiin Luonnonkukkapäivänä 17.6. Suomen Luonnonsuojeluliiton suosittelema kävelyretki, jolloin erityisesti etsimme vuoden kukan, valkolehdokin tuoksua. Näimme kyllä hienon lehdon, mutta valkolehdokkia emme retkellä kuitenkaan onnistuneet näkemään. Paljon muuta mielenkiintoista tosin.
Luonnon rikkautta ja kauneutta ihmetellessä ajatus alkaa helposti askarrella Luojan olemassaolon kysymyksissä. Miten tämä kaikki tarkoituksenmukainen kauneus on mahdollista?
Länsimaisessa kulttuurissa elää sitkeästi kristinuskon ja tieteen välinen konflikti. Tiukkojen rintamien kannattajia löytyy lähinnä Amerikasta uskonnollisten ja ateististen fundamentalistien joukosta.
1800-luvun lopulla alkoi ilmestyä kirjoja, jotka aloittivat sodankäynnin uskon ja tieteen välillä. Niissä kirjoitettiin, että tiede tulisi evoluution lakien mukaan pian syrjäyttämään kristinuskon.
Tiede on toki hyvä tiedon hankkimisen keino, mutta sillä on rajansa. Elämän alkuperää, tarkoitusta ja päämäärää koskeviin kysymyksiin eivät mikroskooppi ja kaukoputki anna vastausta.
Martti Luther ei koskaan kieltänyt ihmistä käyttämästä järkeään. Yliopiston professorina hän ylisti järkeä yhdeksi Jumalan suurimmista lahjoista. Hän sanoi: "Tämän maailman asioista tärkein, korkein ja paras asia on järki. Se on jotakin jumalallista."
Englantilainen luonnontieteilijä-teologi Alister E. McGrath (synt. 1953) on pohtinut paljon järjen ja uskon kysymyksiä. Nuorena hän oli marxilainen ja piti kristinuskoa lapsellisena taikauskona. Perehdyttyään tieteenfilosofiaan hän joutui kuitenkin tarkistamaan käsityksiään sekä tieteestä että kristinuskosta. Vaikka hän oli valmistunut jo biokemiasta tohtoriksi, hän alkoi opiskella teologiaa ja liittyi kirkkoon. Mc Grath pitää uskon ja järjen välistä sotaa vanhentuneena ja virheellisenä. Kristinuskon ja luonnontieteiden välillä on vallinnut historiallisesti vuoropuhelu. Hän torjuu naiivin tieteisuskon ja sanoo, että tieteessäkin joudutaan turvautumaan uskomuksiin, tiede ei tarjoa yhtä kiistatonta teoriaa. McGrath suhtautuu luonnontieteiden mahdollisuuksiin positiivisesti ja muistuttaa siitä, ettei Raamatun tarkoitus ole olla luonnontieteiden oppikirja. Teologia voi ottaa tulkinnoissaan nykytietämyksen huomioon.
Myös intuitio, järki, kokemus ja traditio ovat tärkeitä tiedon lähteitä. Filosofi Ludvig Wittgenstein kuuluu kärjistäneen uskon ja järjen vuoropuhelun joskus näin: "Vaikka saisimme vastaukset kaikkiin tieteellisiin kysymyksiin, elämämme syvimpiä kysymyksiä ei olisi vielä edes sivuttu."
Molempia siis tarvitaan: sekä uskoa että järkeä.
Kuva: Kukkaketo erään maalaistalon pihalta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti