Tutkimusmatkaaja

S

Särjetty saviruukku-taulu sai muutaman vuoden kuluttua jatkoa. (Alkuperäinen taulu esiintyy blogitekstissä nimeltä "Muokattuja") Kun tutkimusmatka omaan itseeni eteni, halusin siitäkin 'reissusta' maalata kuvallisen tulkinnan.
Ruukku on tässäkin kuvassa yhä rikki, mutta kaikki palaset näyttävät olevan tallella. Jotakin ravintoakin ruukun pohjalla täytyy olla, koska linnut niin uteliaina (vapaudessaan) ruukun aukkoa kiertelevät.

Nyt siirryn ajassa akvarellin maalausvuoteen, jonnekin 1980-luvun keskivaiheille (1986?). Silloisen laman keskelle tuli maahamme Amerikasta maailmankuulu evankelista Billy Graham. Ihmettelin kuinka hyvään aikaan hän sattuikin tulemaan. Vai sattuiko? Kuka hänet kutsui? Oli miten oli, mutta hyvään aikaan tuli,  sillä meitä 'lamautettuja' oli silloin paljon. Billy sai täältä tulkikseen yhtä loistavan evankelistan kuin oli itsekin, pastori Kalevi Lehtisen.
Eri puolilla Suomea alkoivat hengelliset kuorot harjoitella laulamaan äänissä tiettyjä ihania ylistyslauluja ja kun viikon kestänyt missio stadionilla alkoi, oli sinne koottu myös 1000:nnen ihmisen neliääninen kuoro.Itse stadion täyttyi ilta illan jälkeen kymmenillä tuhansilla kuulijoilla.

Minun oma, vanha tiedemiesisäni, tekniikan tohtori, oli vuosi aikaisemmin jäänyt leskeksi ja hänellä oli juuri silloin voimakas tuonpuoleisen kyselyaika. Isäni tiesi, että minä laulan mission jättilaiskuorossa, ja koska hän  piti kaikesta eksoottisesta (ja Billyhän oli sellainen), oli hän jo ensimmäisenä iltana itsekseen kömpinyt täpötäydelle stadionille.Tätä en laulaessani tiennyt.

Tilaisuuden jälkeen soitti hän heti minulle kotoaan ja kertoi kokemaansa suunnilleen seuraavasti:
" Kun Billy selitti. niin minä ymmärsin. Ja nyt minä olen jäsen...jne."

Nauroimme mieheni kanssa hänen sanojaan vielä jälkeenpäinkin moneen kertaan, vaikka itse asia olikin tärkeä ja oikeastaan maailman vakavin. Hän oli siis yht'äkkiä ymmärtänyt mistä uskossa on kyse ja nyt hän tunsi kuuluvansa heidän joukkoonsa. Isäni tunsi nyt olevansa uskovien joukon uusi jäsen. (Seurakunnan jäsenhän hän oli aina ollut!)

Nyt on Suomessa taas lama, ja ehkä vielä syvempikin kuin 1980-1990 luvuilla. Mutta missä ovat tämän päivän lohduttajat ja neuvonantajat? Billyt ja Kalevit?  Missä?

Eräs missiokuoromme esittämistä lauluista, minun mielestäni syvällisin ja voimallisin, oli nimeltään SAVIRUUKKU. Sen sanat ovat Liisa Pukkilan ja sävel Jukka Salmisen. .

                     Saviruukku:
                     Olen särjetty saviruukku, pala palalta murtui pois.
                     Vain ihmettelin ja itkin, en millään murtunut ois.

                     Sinä Herra, minut murskasit, vaan talletit kaikki palat.
                     Niin paljon minua rakastit, tahdoit uutta, kokonaan.

                    Anna savelle uusi muoto, tee minusta uusi ruukku.
                    Niin rakkautesi nyt näytät, taas murtunutta käytät.

                    Tahdon kertoa särkyneille, ei paloja heitetä pois.
                    Kallista halpa savikin Mestarin kädessä ois.