tiistai 29. syyskuuta 2015

Lapsen suusta.

Suomi-neidolla on tällä hetkellä pähkäiltävänä kaksi 'ylitse muiden' ongelmaa. Talous ja pakolaisvirta. Taidamme itse kukin näiden asioiden edessä olla ymmällämme ja mietimme, että tarttis tehdä jotakin...

Kansallamme oli muinoin tapana sanoa, että lasten suusta totuus.  En tiedä sanooko kansa yhä niin, mutta minä luin aamusella tyttäreni facebookista hänen ja hänen 10-vuotiaan poikansa keskustelun, joka oli käyty eilen Helsingin keskustassa. Minusta siinä keskustelussa pojan suusta putoili ainakin jonkinlaisen totuuden siemeniä. Kirjoitan tapahtumasarjan nyt tähän (omin sanoin).

Kun äidin piti piipahtaa DNA-kaupassa, jäi poika näyteikkunan taakse odottamaan, jopa mielellään, sillä siinä oli iso tv-ruutu, josta tuli liigakiekkoa. Ikkunan edessä seisoi myös  muutamia peliä seuraavia pakolaismiehiä. Kun äiti oli ostoksensa tehnyt ja poika ja äiti lähtivät autolle, sukeutui heidän välilleen seuraavanlainen keskustelu:

Äiti: Olittepas te söpön näköisiä siinä ikkunan edessä. Sinä pieni ja ne pitkät tummat miehet siinä - seuraamassa samalla innolla samaa peliä.
Poika hämmästyneenä: Mitä ihmeen söpöä siinä on, että me katsottiin lätkää?

Nyt äiti joutui pitämään pojalleen oppitunnin Suomen tämän hetkisestä pakolaistilanteesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Hän kertoi myös kansamme monenlaisesta suhtasututumisesta heihin - senkin, että kaikki eivät heitä tänne haluaisi. Poika kuunteli tätä selontekoa melko järkyttyneenä ja sanoi sitten:

"Eiks Suomi sitten oo vähän niinkuin jengi. Jos joku haluu liittyy ja pelata sääntöjen mukaan, niin se on tervetullut." 

Niinpä. Mutta onko Suomi sellainen - vähän niinkuin jengi?

 Tähän päätteeksi sopii Matteus 18: 3-5.
Jeesuksen ja opetuslasten  tätä edeltävä keskustelu oli käyty  aiheesta, että kuka on suurin taivasten valtakunnassa.  Jeesus vastasi opetuslasten tekemään kysymykseen seuraavasti:

" Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakintaan. 

Joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi on suurin taivasten valtakunnassa.

Joka ottaa luokseen yhden tällaisen lapsen minun nimeeni, ottaa luokseen minut."

Ehkäpä tämä koskee myös pakolaisia.  

Kuvan olen ottanut 1990-luvulla Viipurissa, Dikoni-nimisessä katulapsikeskuksessa, jota ryhmämme silloin avusti. Tällöin maassa oli vielä paljon katulapsia. Nykyään heitä ei Viipurissa eikä Pietarissakaan enää näy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti