Ei oppi ojaan kaada

Minulla on mielenkiintoinen, tasan itseni ikäinen serkkupoika. Löydän hänessä paljon sitä samaa kummallisuutta, jota on itsessänikin, eikä ihme - olivathan äitimme kaksosia. Tämä 'kummallisuus' on kuitenkin päässyt meissä valloilleen vasta sitten kun vapauduimme vakinaisesta työstämme. Silloin on saanut lahjaksi etuoikeuden miettiä, että mitäs nyt...?

 Minä säntäsin heti eläkkeelle päästyäni joka viikko bussilla Helsinkiin, Töölön aikuislukioon ja kirjoitin kahdessa vuodessa lyhyen venäjän kielen. Hulluin hetki tältä ajalta oli se, kun täpötäysi huone ylioppilaskokelaita odotteli eväineen päästäkseen koulun juhlasaliin kirjoittamaan kuka mitäkin lyhyttä kieltään. Silloin kuului huoneen toiselta puolelta huuto:
" Salome, mitä sinä täällä teet?? " Vastasin hänelle, että kirjoitan!. Huutaja oli entinen oppilaani alakoulun kuudennelta luokalta.
.
Entä mitä serkkupoikani Artturi teki? Hän päätti ottaa selvää mitä Koraaniin on kirjoitettu, kun mediassa sanotaan yhtä ja muslimit itse sanovat toista. Hän luki siis Koraanin läpi, ja nyt hän siis tietää.Hänen suussaan on nyt muutakin kuin 'mutua'.
Mutta kun hän oli tämän tavoitteen saavuttanut, alkoi hän lukea samalla tyylillä myös Raamattua. Näin hänelle syntyi kokonainen kuva näiden kahden Aabrahamin pojan - Ismaelin ja Iisakin jälkeläisten - siis profeetta Muhammedin ja Jumalan poika Jeesuksen - elämän ja opetusten pohjalta syntyneistä uskonnoista.. Tietäminenhän on aina terveellisempää kuin luuleminen.

Minä tutkin tällä hetkellä raamattupiirissäni Toista Mooseksen kirjaa. Luemme siellä viikottain vain yhden luvun kerrallaan, jonka sitten 'ruodimme' niin syvällisesti kuin mahdollista - ja oheisteoksia ja googlea on tietysti tutkittu kotona.
Viime kerralla tulimme siihen kohtaan, jossa selitetään ikävystyttävän seikkaperäisesti Ilmastysmajassa palvelleen Aaron-ylipapin vaatetuksen yksityiskohtia - mistä ja miten se piti valmistaa - siellä autiomaassa?

 Ikävystyminen minun kohdallani vaihtui kuitenkin ällistykseksi, kun tutkimusteni pohjalta lopuksi ymmärsin, että joka ainoa yksityiskohta hänen puvussaan oli symbolinen, viitaten Jeesukseen ja lopulta Iankaikkiseen elämään. Symboliikka oli hengästyttävää ja mitä enemmän sitä tutki, sitä syvemmälle pääsi. Mokoma vaate?

Näimme syksyn matkallamme Israelissa, Timnan autiomaahan rakennetussa Ilmestysmajassa myös tämän kyseisen puvun. Magdaleena otti siitä valokuvan, jota tähän nyt lainaan.