Eräs ikoni.

Eräs entinen ekaluokan oppilaani yli 45 vuoden
takaa tuli eräänä päivänä humanitääriselle kirppu-
torillemme ja toi sinne edesmenneen äitinsä jäämistöä. Perhe oli Karjalan pakolaisia ja näin ollen tavaroiden joukossa oli myös varmaan jo edelliseltä sukupolvelta, tai sitäkin varhaisemmalta ajalta peräisin ollut ikoni
.
En pitänyt ajatuksesta, että niin tunnepitoinen esine kuin suvun ikoni jäisi 'kylmälle' kirpputorille, joten sovimme n. 50-vuotiaan tyttöoppilaani kanssa, että minä otan sen meille 'hoitoon' ja jos joku hänen kuudesta lapsestaan tai tulevista lapsenlapsistaan joskus kysyy, että missä on isomummon ikoni, saa sen tulla meiltä noutamaan.
Rouva-oppilaasta tämä oli hyvin liikuttava
idea - tunsimme nimittäin myös tämän äidin, jonka jäämistöstä ikoni oli lähtöisin.

Minun henkilökohtainen suhtautumiseni ikoneihin
ym. prameisiin 'palvonta'esineisiin on ristiriitainen. Vanhassa  testamentissa on niistä jopa tiukka kielto. Toinen käskyistämme sen meille selkeästi kertoo:
" Älä tee jumalankuvaa, äläkä mitään kuvaa, älä niistä jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä...."

Juutalaiset, joille käskyt ensinnä annettiin -lain tauluisssa- ymmärsivät tämän ohjeen juuri näin. Minkäänlaista jumalankuvaa ei saanut tehdä, vaikkei sitä olisi palvottukaan Jumalana. Oli mielenkiintoista lukea eräästä tiedelehdestä, etteivät arkeologit ole löytäneet muinaisista Israelin asumapaikkojen kaivauksista yhtään ainutta kuvaa, jolla olisi kuvattu Raamatun Jumalaa, Herra Jumala kaikkivaltiasta. (Jhvh Elohim El Shaddai)

Nyt olen joutunut miettimään mitä tällä perheeseemme muuttaneella ikonilla  teen?
Kaunis se on ja tiedän, että monet polvirukoukset on sen edessä aikanaan pidetty - pienissä tuvissa, pienissä kylissä - joista oli ylivoimaisen pitkät matkat kirkkoihin. Nuo pienet olohuoneen nurkkaukset, joissa kodin oma alttari aikoinaan sijaitsi - ovat perheen jäsenille olleet edes jonkinlainen muistutus odotettavissa olevasta Jumalan hyvyydesta, pyhyydesta, kirkkaudesta ja  ihanuudesta. Tästä syystä - kunnioittaakseni muinaisten sukupolvien rukoustyötä - saa tämä ikoni ilolla jäädä meille täyshoitoon.

Teksti ikonissa on vanhaa kirkkoslaavia, joten en osaa sitä lukea. Olisi kuitenkin mukava tietää mitä siihen on kirjoitettu. Ehkäpä se selviää, vaikkei sekään ole mitenkään tärkeää.