tiistai 24. toukokuuta 2016

Outo pläjäys

Otsikosta arvaattekin miksi olen valinnut juuri tuon akvarellini tämän blogijutun virikekuvaksi. Eräs sukulaiseni oli meillä viikonloppuna täällä mökillä käymässä ja yht' äkkiä yllättäen hän 'iski' minua sanoilla, jotka eivät mitenkään liittyneet juuri minuun, mutta sattuivat kyllä ihan mahdottomasti - ja sen hän kyllä tiesi.
Oliko hänen keväänsä ollut tylsä -  oliko pakko saada edes vähän revanssia - edes olemalla ilkeä. Siinä hän totisesti onnistui, mutta minä onnistuin siinä, etten käynyt vastataisteluun. Oloni oli kyllä  koko loppupäivän kuin tuolla rähjäisellä veneellä, jonka eräänä keväänä löysin metsästä ja maalasin kummallisesta löydöstäni itselleni kuvan muistoksi.

Muistin mököttäessäni tapauksia kouluajoilta, jolloin oppilaiden vanhemmat ilmiselvästi silloin tällöin käyttivät opettajaa perheensä varaventtiilinä.
Erityisesti on mieleeni jäänyt eräs isä, joka aloitti puhelunsa minulle, tyttärensä opettajalle, huutamalla, että "Saatanan akka". Korjasin häntä sanoen, että 'saatanan akka' en ole...minun mieheni nimi on Juhani. Miehen jutut olivat niin puuta heinää, ettei niistä voinut edes loukkaantua. Seuraavalla välitunnilla selitin asian rehtorille ja sanoin hänelle myös: "On se hyvä, että voidaan joskus toimia oppilaiden vanhempien roskakorina." Rehtoristakin se oli oikein hyvä juttu.
Seuraavana aamuna kuulin, että kyseinen mies oli ajanut täysillä autotallinsa seinään ja kuollut.. Olinkohan minä ollut se viimeinen, joka hänen kanssaan oli keskustellut?

Tämän kertainen 'pläjäys' sai minut ajattelemaan Jeesuksen käytöstä pääsiäisyönä.

Jos minä olisin pääsiäisaamuna herännyt kuolleista - kaiken sen pitkänperjantain herjan, sylkemisen ja ruoskimisen jälkeen --- olisin taatusti marssinut ensin tapaamaan herra Pilatusta, sitten roomalaisia sotilaita ja ehkä myös sitä rosvoa joka vapautettiin. Olisin antanut heidän kuulla kunniansa.
Mutta mitä Hän teki? Puhutteli puutarhassa hellästi Magdaleenaa ja ilmestyi (tuntemattomana) kahdelle opetuslapselleen Emmauksen tiellä jne. Hän ei tehnyt numeroa kaikesta siitä vääryydestä, jota Hän oli saanut kokea.

Yllä oleva raikas akvarelli on taideopettajani Ari Laitisen maalaama. Jos jollakin muulla on yhtä tunkkainen olo kuin minulla nyt, niin tuokoon tämä maalaus sisimpäämme raikkautta, uutta uskoa ja uusia tuulia tulevaan kesäämme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti