Erään kerran vieraillessani heidän ihanassa kodissaan, alkoi Simon kertoa minulle isänsä veljestä, joka oli ollut loistava akvarellisti. Akvarellit on vaikea taiteenlaji ja se oli kiinnostanut häntä aina, mutta rima maalata niitä itse oli ollut liian korkealla - kun vertailukohtana oli oma setä.
Sitten kävi hyvin. Eräässä suuressa kurssikeskuksessa, hyvin lähellä sitä kylää jossa hän ja vaimonsa asuvat - järjestettiin vuoden 2010 keväällä taideleiri, akvarellikurssi, jota veti Ruotsissa asuva suomalainen akvarellitaiteilija - uskova mies. lmoittautuessani kurssille sain kummallisen idean. Ilmoitin tälle kurssille muitta mutkitta myös Simonin - kysymättä häneltä itseltään yhtään mitään. Ajattelin, että miehen on helppo ottaa ohjeita vastaan miestaiteilijalta ja onpahan siinä sitten vielä tuo miehinen uskokin mausteena.
Simon ei peruuttanut osallistumistaan tälle kurssille - sehän mahdollisuus hänelle tietysti oli jäänyt.
No - taideleiri alkoi ja opettajamme oli mahtava. Simon sen sijaan, joka istui takanani - oli hupsu. Koko ensimmäisen kurssipäivän hän maalasi mäntyjä. Seuraavan päivän hän maalasi vain ja ainoastaan kuusia. Kysyessäni tätä kummallista oppimistaktiikkaa hän selitti, että hän haluaa oppia maalaamaan männyn ja maalaa niitä niin kauan kunnes osaa. Hän ei tyytynyt mihinkään prototyyppeihin.Simon oli innostunut kaikesta - tuli aamuisin jopa Ari-opettajamme pitämiin aamuhartauksiin.
NYT -
kuusi vuotta myöhemmin - Simon on pitänyt useita taidenäyttelyitä ja myynyt monen monta upeaa, valtavankokoista akvarelliaan. Hän rakensi piharakennukseen itselleen ateljeen, jonne hän voi nyt aina kadota ja ajatella -
' kaukana kavala maailma - vanhuus, kurjat sairaudet ja jonninjoutavan elämän luoma tyhjyys.'
Kuva: "Lehmiä Fiskarsin pellolla"
Akvarellin koko on 1m x 80cm, siis suuri.
MOT: Heitä sinäkin heti mikä hyvänsä pelastusrengas jos näet, että kaverisi on uppoamassa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti