sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Viestejä yläilmoista



Meidän Jumalamme on järjestyksen Jumala. Hän on luonut tämän merkillisen maailman meidän
iloksemme ja ihastukseksemme - ei tuhottavaksi, eikä sotkettavaksi. Voi miten toivottavaa olisi, jos kukin meistä haluaisi suorittaa luonnon ja ympäristönsä kunnioittamisessa edes oman, vähäisen osuutensa.
Mutta asuuko keskuudessamme yhä kaipuu kauneuteen, rauhaan ja järjestykseen? Kun uutisia seuraa niin huonolta näyttää.

Raamattupiirissämme mietittiin viime viikolla sitä, kuinka meidän suuri, tuntematon Jumalamme todella puhui Vanhan testamentin profeetoille, Mooseksesta lähtien. Jopa pikkuiselle ylipapin oppipojalle, Samuelillekin - Hän vaivautui puhumaan - ja niin selvällä äänellä, että poika luuli sen olleen oppi-isänsä, ylipappi Eelin ääni.

Mikä oli se tärkeä sanoma, joka pikku-Samuelille kerrottiin eräänä yönä ja vieläpä kolmeen eri kertaan? Sanoma oli merkillinen ja kovin vaikea edelleen kerrottavaksi ja sen ydin oli suorastaan raju. Otan Herramme pitkästä yöllisestä puheesta Samuelille tähän yhden jakeen verran Raamatun tekstiä:
1. Sam 3: 13: "Minä (Herra) ilmoitan hänelle (Eelille), että tuomitsen hänen sukunsa ikuisiksi ajoiksi sen rikoksen tähden, kun tiesi poikiensa pilkkaavan Jumalaa, eikä pitänyt heitä kurissa".

Näin vaikean sanoman joutui pikku-Samuel kertomaan kunnioittamalleen ylipapille. Koska ylipapin omat pojat olivat siis kelvottomia ilmoitti Jumala, että hän oli valinnut Samuelin heidän tilalleen - kasvatettavaksi ylipapin tehtävään.

 1. Sam.3; 19-20: " Samuel kasvoi, ja Herra oli hänen kanssaan, eikä antanut yhdenkään sanoistaan varista maahan. Koko Israel Daanista Beersebaa tiesi, että  Samuelille oli uskottu Herran profeetan tehtävä.

Puhuuko Jumala yhä meille, oman aikamme kovakorvaisille ihmisille? Kyllä hän puhuu -
selkokielelläkin - mutta useimmiten siten, että Hän vaikuttaa mieleemme, antaa ajatuksia ja kuiskaa ehdotuksia, joista saamme itsenäisesti toimien valita ne, jotka koemme omiksemme.
Niin. Ja totta kai vanha ohje siitä miten Jumala yhä meille kaikille puhuu, halusimme tai emme - kuuluu näin:

Jumala kuiskaa meille luonnossa, puhuu meille Raamatussa ja huutaa megafoniin vaikeuksissa.

Se on sitten jokaisen oma asia uskooko sen, että kaiken aikaa olemme Hänen kämmenellään - ja  sen, ettei hänen sallimattaan mitään meille kellekään tapahdu. Ja kun sitten kaikkea kurjaakin tapahtuu, saamme usein vasta jälkikäteen ymmärryksen siitä, miksi jotakin niin ikävää pääsi käymään.
Huusiko Hän juuri silloin minulle megafoniin?

.Kuva: Jumala kuiskaa meille luonnossa............................................................................................

Syksyä kaikille!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti