Hehkuvaa

Olemme raamattupiirissä valmistelleet 23.8. pidettävää jumalanpalvelusta, missä piiriläiset toimivat avustajina. Millainen meidän messumme olisi? Mitä siihen toivoisimme?
Miten voisimme itse olla siinä mukana?

Joku ryhmästä alkoi kertoa muutama viikko sitten Rovaniemeltä radioidusta messusta:
- Se oli muuten aivan tavallinen messu, mutta jostain syystä tuntui siltä, että kaikki tekstit, jotka luettiin, heräsivät siinä merkillisesti eloon.
- Minäkin kuuntelin sen ja ihmettelin, toinen jatkoi. - Tekstit puhuivat tosi voimakkaasti ja tulivat aivan kuin kohti.
- Siinä oli Pyhä Henki läsnä. Silloin Sana muuttuu eläväksi, kolmas sanoi hiljaa.
- Voi kunpa meidänkin messussa kävisi niin! joku vielä toivoi.
         Olimme hetken mietteliäinä hiljaa. Sitten Debora alkoi muistella tapausta, joka oli sattunut piirissämme kolmisen vuotta sitten.
- Muistatteko, kun Magdaleena oli tehnyt niitä kortteja, joissa enkelit soittivat ja lauloivat. Hän oli kirjoittanut kortteihin tekstin: Älkää mistään murehtiko. Sitten hän sitten antoi jokaiselle kortin. Kun Eeva sai sen käteensä, niin hän katsoi kortissa olevaa raamatunlausetta hetken ja sanoi: - Tässä sanotaan, että älkää mistään murehtiko. Siis ei mistään! 
Silloin se jae aivan kuin aukeni ja muuttui yhtäkkiä tosi eläväksi.
          Joukkomme vanhin, Eeva, hymyili hieman hämillisenä, hänen muutaman vuodentakaiset sanansa olivat avanneet mieliimme huikean näkymän.
- Minä muistan sen tapauksen! joku huudahti.
- Niin minäkin!
- Ja minä! Ajatelkaa: älkää mistään murehtiko. Siis ei mistään!
          Samassa meidät valtasi iloinen - suorastaan riehakas olo. Tätä me rukoilisimme taivaalliselta Isältä! Pyytäisimme, että hän siunaisi messun niin, että Sana koskettaisi. Että Sana oikein hehkuisi, ja sen läpi voisi ryhtyä katsomaan elämää uudella ja rohkealla tavalla.

Sanan anna koskettaa.

Mistään muualta en ravintoa saa.

Hiljaa kuihdun, taivun tuuleen,

huudan Auttajaa.

Sanan anna koskettaa!

Hengen anna koskettaa.

Mistään muualta en rohkaisua saa.

Hiljaa kuihdun, taivun tuuleen,

huudan Auttajaa.

Hengen anna koskettaa.

                                                                    Anna-Mari Kaskinen  (Viisikielinen, laulu 56)