Yksi ydinkysymys

Kuuntelin radiosta toisella korvalla emerituspiispa John Wiksrömin pitämää aamuhartautta. Kuulin hänen sanovan jotenkin tähän tapaan: - Kun yleensä kysytään, kuinka vanha olet, niin kysymyksen voisi kääntää näinkin päin: Kuinka olet vanha?

Riemastuin tästä nokkelasta ajatuksesta niin, että sanoin heti miehelleni, että tuohan on mainio blogiaihe.  Mies puolestaan vastasi siihen, että kuinkas sinä voit tuommoisesta kirjoittaa, kun et edes ole vielä vanha: )
Syntymäpäiväni sattuu kuitenkin olemaan näin tammikuussa, ja kun vuoden vaihtuminen  lisää heti minulle uuden ikävuoden, niin ajan kulumista ei voi olla ajattelematta.

Mutta takaisin tuohon ydinkysymykseen, kuinka olet vanha. 
Vastaukseksi liitän tähän blogiin piirtämäni kuvan herttaisennäköisestä mummosta. Tein kuvan ystäväni Asta-Deboran pyynnöstä hänen tekstiinsä paikalliseen joululehteen. Debora kertoi tarinassa Rauha-tädistään, joka asui pienessä kylässä tien vieressä ja seuraili ikkunastaan ihmisten liikkumista tiellä. Eräänä päivänä Rauha-tädin mökkiin tunkeutui mies, joka oli majaillut jo jonkin aikaa salaa talon ulkosuojassa ja sattunut kuulemaan, että täti oli myynyt omaisuuttaan ja säilytti rahoja kotonaan. Kulkija päätti ryöstää tädin. Hän viekasteli pyytämällä yösijaa tädin luota, makasi poikittain kynnyksellä, ettei täti päässyt pakenemaan. Ei täti tosin karkuun yrittänytkään, hän jutteli vaan rosvon kanssa leppoisasti. Niinpä rosvon aikeet kariutuivat, eikä hän voinutkaan ryöstää tätiä.
No, miksei?
Rauha-täti oli niin ystävällinen, reilu ja huumorintajuinen, että pienen mökin täytti suorastaan hyvyyden ilmapiiri. Lopulta rosvo luopuikin suunnitelmastaan, ja hän luikki sopivan hetken tullen tiehensä.

Toivoisinpa, että sitten kun olen vanha, niin minunkin lähelläni ihmiset voisivat  tuntea samanlaista rauhaa ja hyvääoloa kuin Rauha-tädin pikkuisessa mökissä.
Jospa vielä osaisin ja jaksaisin olla hauska ja huumorintajuinen, enkä tyytymätön ja arvosteleva kärttyilijä!
Eikä minun tarvitsisi edes yrittää sen kummemmin olla mitään. Istuisin vain sinisellä lempisohvallani ja levittäisin turvallisuutta ympärilleni.
Sitten kun olen vanha.