torstai 22. marraskuuta 2018

Rannan kivet - Tiberias


RANNAN KIVET

Heillä oli jaloissaan sandaalit,
jotka kietaistiin nahkanaruilla.

Riisun omat valkoiset
matkalenkkarini,
haluan kävellä tällä mukulakivirannalla,
 tuntea ajan ja veden hiomat kivet
jalkapohjaani vasten.

Vesi oli silloin korkemmalla.
Nämä kivet järven pohjaa,
sileät aaltojen liikkeessä muovaantuneet.

Kuitenkin ne ovat käden ojennus ajasta kaukaa

- Olimme olemassa jo silloin
vaikkakin pohjassa
salattuina.

 Kaukaiset  hiekan hiomat terveiset.




Ps. 84: 6-7

Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta,
ne jotka kaipaavat pyhälle matkalle.

Kun he kulkevat vedettömässä laaksossa,
sinne puhkeaa virvoittava lähde,
ja sade antaa heille siunauksensa.





Sivupalkista löytyy koko runosarjani  
"Ei Galilean mies sinun ohi käy".
Olen kuvittanut runot peitevärimaalauksin 
syksyn 2017 Tiberiaan matkan valokuvista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti