keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Taivaan linnut









Kuva: Salomen nuorena tyttönä maalaama akvarelli nimeltään "Kunnia Kaikkivaltiaalle luojalleni".

Perjantaina 6.9.  
Onpa ollut viikko! Aurinkoa, lämpöä, tyyntä, ja mikä ihmeellisintä - ylellisen paljon omaa, henkilökohtaista aikaa. Istuin iltapäivällä pitkät tovit auringossa ja opettelin taitoa nimeltä "älä tee mitään". Se ei ole mikään helppo temppu. Koko ajanhan me ihmiset teemme jotain, vähintäänkin mietimme, mitä kohta tekisimme.
Laitoin siis silmät kiinni ja imin itseeni auringon lahjoittamaa lämpöä. Lämmön perusteella saattoi kuvitalla, että on täysi kesä, mutta korvat paljastivat, että eipäs ole. Täällä ulkomerellä  kohisee aina. Jos ei tuule suoraan rantaan, niin kohina kuuluu saaren takaa, tai ainakin kohisevat puun latvat, joita takaa tuleva tuuli riepottaa. Tänään ei tuullut, mutta tässä hiljaisuudessa oli muutakin, kuin että ilma oli sees. Linnut - olivat hiljaa!  Kesäinen lämpö ja metsän hiljaisuus oli outo yhdistelmä. Linnut ovat yllättävän tärkeitä. Talvella, matkustaessani etelään, reagoinkin aina ensimmäisenä lintujen rakkaaseen sirkutukseen.

Lintujen muutto on tainnut siis jo alkaa, muutto, josta nykyään jo paljon tiedetään, mutta joka kaiken kaikkiaan kuitenkin on meille viisaille ihmisille 'hämärä juttu'. Se on ja pysyy Luojan suunnittelemana, suurena ja käsittämättömänä mysteerinä. Linnut muuttavat eri metodein - kerrotaan luontolehdessä. Toiset ovat tarkkoja suunnistajia, jotkut muuttavat vähän sinne päin. Jotkut muuttavat yöllä, jolloin ne käyttävät tähtiä apunaan. Niillä on karttamuisti, ja ne osaavat käyttää maaston muotoja ja megneettikenttää apunaan.

Jos lintujen muutto on eri lintulajeilla erilainen, niin on niissä myös erilaisia persoonia. Huvittavaa on verrata esimerkiksi silkkiuikkuperheen lastenhoitoa vaikkapa kaislikkomme joutsenparin perhe-elämään. Silkkiuikun kaikki kaksikymmentä kakaraa saavat mielin määrin uiskennella missä hyvänsä emonsa ympärillä. Niillä näyttää olevan tosi vapaata ja hauskaa. Tosin tällä menolla niitä on kesän loppupuolella jäljellä enää kolme- neljä. Ovat kelvanneet petolinnuille tai hauelle. Sen sijaan joutsenpariskunta pitää lapsensa tiukassa kurissa. Tänä vuonna pesintä onnistui hyvin. Kaikki viisi poikasta uivat tiiviisti isänsä ja äitinsä välissä. Jonosta ei yksikään poikennut oikealle eikä vasemmalle. Se oli tyylikästä menoa. Itse en kyllä osaa valita olisinko mieluummin silkkiuikun vai joutsenperheen lapsi. Molemmissa on puolensa.

Raamatussa mainitaan valtavan monta lintulajia. Vanhan testamentin (juutalaisille) 'saastaisten lintujen' luettelossakin (3. Moos 11:5) on lueteltu 20 lintulajia. Kotka on Israelia rakastavan Jumalan symboli ja kyyhkynen, Nooan lintu, Pyhän Hengen verauskuva.
Sanapari - Taivaan linnut, esiintyy Raamatussa peräti 30 kertaa. Otan tähän yhden niistä Matt 6: 26

" Katsokaa taivaan lintuja, eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, eivätkä kokoa aittoihin ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurmpiarvoiset kuin ne?"

 Entäs Matt 20: 29-31. Näissä jakeissa meitä ihmisia verrataan vaatimattomaan varpuseen.

"  Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta. Ovathan teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti