sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Toisenlainen tarina. Osa 2.

Oli kulunut muutama viikko siitä, kun Esterimme, raamattupiirimme tummaihoinen ja suloinen uusi tyttömme, oli vuodattanut meille sydämensä kipeän surun ja suuren huolensa pikkuisen, orvon Shlomo-'poikansa' sen hetkisestä terveydestä ja olosuhteista kaukana kotimaassaan, Afrikassa.Ystäviensä kertomana Ester oli saanut kuulla, että tilanne 3-vuotiaan pojan kohdalla oli enemmän kuin huolestuttava - mikä yhä kasasi tuskaa ja häpeääkin nuoren sijaisäidin harteille. Hän itse täällä yltäkylläisyydessä, lapsi siellä yksin ---( kaiken aikaa luullen, että poika on hyvissä käsissä.).

Olimme piiriläisten kesken päättäneet, että tämä asia on yhteisemme, mutta miten näin vaikeaan tilanteeseen täältä kaukaa pääsisi käsiksi? Tietysti meistä kukin tahoillaan rukoili. Ennen kaikkea pyysimme viisautta ja johtolankoja, joista voisi ottaa kiinni.

Ja sitten, aivan yllättäen kaikki ratkesi. Esterin suuresta kotikaupungista oli löytynyt 200- paikkainen, kristillinen lastenkoti. Shlomo oli jopa jo otettu sinne hoitoonkin - vesirokko, märkärupi ym.ongelmat olivat nyt asianmukaisen silmälläpidon alla. Mikä helpotus meille kaikille! Ja kristillinen kasvatus tässä orpokodissa oli vielä kruununa tässä löytymisen lahjassa.

Maksuasiat olivat nyt enää ongelmista pienimmät. Eräs mies rukousrymästämme, jolla oli neljä jo aikuista omaa lasta ja lapsenlapsiakin, otti maksaakseen pojan kuukausimaksun suorittamisen - ja me muut päätimme kerätä kuukausittain vapaaehtoisen annin, jonka lähetämme yhteisesti koko kodin tukemiseksi.
Olemme onnekkaita. Meillä on nyt raamattupiirissämme ikioma orpokoti Afrikan sydämessä! Mahtavaa!

Tämän kuvan lapset ovat myös kaikki orpoja. He ovat Zsimbabvesta. Kyseessä on kansainvälinen Mutakose-projekti. Heidän työssään yhden tällaisen lapsen koulumaksu ja ruoka maksaa 25e kuukaudessa.
Tästä projektista en kylläkään tiedä, onko heidän toimintansa kristillistä. Minä pidän juuri tuota kristillisen kasvatuksen osuutta erittäin tärkeänä  erityisesti silloin, kun lapset ovat täysorpoja. Tieto siitä, että heillä on Taivaallinen Isä, joka rakastaa lapsia - on tervehdyttävä ja se luo elämään turvalliset rajat, terveelliset normit ja opit.
Ennen aids-epidemian alkua oli Afrikassa vain 2% lapsista täysorpoja. Nyt heitä on kehitysmaiden lapsista 20 miljoonaa. Tästä voi kukin tehdä omat johtopäätöksensä siitä mitä ihminen oman moraalikäsityksensä ja halujensa johtamana saa aikaan tällä Telluksella?
Jk. .Shlomon vanhemmat eivät kuolleet aidsiin. He olivat kristittyjä ja menehtyivät, kuten osassa 1 kerroin - auto-onnettomuudessa. Henkiin tässä rajussa kolarissa jäi vain heidän puolivuotias Shlomo-vauvansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti