Tämä viesti oli erään uskovan mummin hätähuuto.
Kuinka paljon näitä tällaisia perheitä Suomessa onkaan? Oi-voi. Tässä perheessä tosin taloudelliset asiat olivat hyvin. Lapset päivähoidossa, molemmilla vanhemmilla hyvä, vakinainen työ - iso, kaunis koti - ja silti voidaan huonosti. Entäs ne perheet, joissa on työttömyyttä tai konkurssit??
Mitä tämä nuorten perheiden huonovointisuus oikein on? Mikä on sen juuri?
.
Muistan vuosien takaa seuraavan konkreettisen opetuksen Jumalan suhteesta meihin lapsiinsa.
Jumala kuiskaa meille luonnossa,
Jumala puhuu meille Raamatussa
Jumala huutaa megafoniin vaikeuksissa.
Jos ja kun me olemme Jumalan tekoa ja Hänen lapsiaan niin ymmärrän, että Hän kaipaa, että olisimme Häneen yhteydessä. Hän odottaa, että edes luonnossa näkisimme Luojan suuret ihmeteot - että ne saisivat meidät kiittämään Häntä, joka kaiken tämän rikkauden ja runsauden on lastensa iloksi luonut. Mutta vielä mitä? ISÄ - löytyy Raamatusta. Siellä hän puhuu meille ymmärrettävällä tavalla; ihmisen kirjoittamana, Pyhän Hengen johtamana. Mutta kuka nyt sitä lukee?!
Huomaatko? Mikä keino Herralla on enää jäljellä? Huutaa megafoniin. Ei varmaan tunnu mukavalta Herrastakaan 'kurittaa' meitä.(=puhutella meitä kovaäänisesti). Megafoniin huuto ei siis ole rangaistus vaan kutsu. "Käänny minun puoleeni.Täällä minä olen. Olen aina ollut, aikojen alusta asti ja odottanut, että lasteni sydämet kääntyisivät puoleeni."
Myös Jumalan lapset kokevat vaikeuksia. Ajatellaan vaikka kristittyjä muslimimaissa ja kaikkia vankeudessa viruneita ja viruvia pastoreita kommunistivaltioissa. Heidän apunsa, turvansa ja lohtunsa on kuitenkin ollut se, että he ovat tienneet, että Jumala näkee heidät ja tietää miksi he kärsivät, ja Hän antaa voimansa kestää epäoikeus ja vääryys.
Jumalan kera ongelmiensa kanssa painiva ei koskaan ole yksin. Jos me supisemme surujamme - on Hän aina vierellämme, näkymättömällä tavalla läsnä - Hän, joka kuuntelee.
" Mä taimi olen Sun tarhassas, ja varten taivasta luotu".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti