sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Ulos umpikujasta.

Kuvani on vanha postikortti, jonka olen saanut 'aikojen alussa' Magdaleenalta. Olen antanut sille nimeksi 'Umpikuja'. Eräänlaisessa umpikujassa olen nyt kyllä itsekin. Edellisessä blogipostauksessaan Magdaleena kirjoitti, että minuun on hyökännyt 'äkillinen keuhkokuume'. Netin mukaan tauti on vaarallinen pienille lapsille ja vanhuksille. Hm. Tuo pieni lapsi minun sisälläni elää aina, mutta kun peiliin katsoo joutuu toteamaan, että kuulun myös tuohon toiseenkin ryhmään. Lääkkeeksi antoivat antibioottia ja lepoa, lepoa ja vielä kerran lepoa...siis juuri sitä, mitä en todellakaan osaa.

Mutta - työtä voi tehdä muutoinkin kuin käsillään ja jaloillaan. Myös sydämellään voi 'tehdä työtä'.
Keräsin siis yhteen kaikki ne huolet ja murheet, joita olin viime aikoina omien ystävieni kautta kuullut. Niitä sain kokoon kokonaista viisikymmentä. Naapurin täti kiikutti vielä illalla yhden lisää. Otin sen kiitollisena vastaan  ja siitä tuli murhe numero 51.

Nuorisolta kysytään usein tietävätkö he mitä tarkoittaa numerosarja 5015. Vastaus kuuluu, että se on Taivaan Isän puhelinnumero. Psalmissa 50, sen jakeessa 15 sanotaan, vanhan käännöken mukaan näin:
" Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."

Tähän numeroon nyt minäkin vähän väliä täältä sänkyni pohjalta soittelen. Nyt kun ei ole muuta kuin aikaa. Kiitos muuten siitä, kovasti.

Muutama vuosi sitten istuskelin isäni kanssa mökkimme portailla. Minä perkasin silakoita ja isäni siemaili päiväkahviaan. Yhtä' äkkiä hän teki minulle yllättävän kysymyksen. Hän kysyi:
- Pelkäätkö sinä kuolemaa?
Melko nopeasti ja ihmeen rauhallisesti kokosin hänelle vastauksen.
- En, koska tiedän minne olen menossa.

Tästä alkoi isäni intohimoinen tutkimusmatka Raamattuun. Hän halusi tutustua niihin Taivaan Tanhuviin, joihin päätti olla matkalla ja löysi myös polun, jota pitkin sinne pääsee.
 Isän upea tutkimusmatka kesti kaksi vuotta ja kun sitten tuli hänen aikansa lähteä, ei hän enää pelännyt, sillä nyt hänkin tiesi............


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti