Taidetta ja taiteilua

Syömme päivittäisen lämpimän ateriamme mukavassa nettikahvilassa meren äärellä, keskustan tuntumassa. Aikamoinen Baabel, kieltensekoituskuppi tämä Eilat on. Täällä on kuuleman mukaan myös paljon nuoria, Euroopasta tulleita huumeidenkäyttäjiä, mutta yhtään sellaista emme kyllä ole nähneet.

Kun Magdaleena istui koneella, seurailin minä erästä mustaa kissakaksikkoa kahvilan terassilla. Niillä oli "meno päällä". Narttu heilutti kiehtovasti häntäänsä, ja kolli läppäsi kysyvästi nartun peräpäätä. "Ei vielä", kertoi nartun liikahdus. Ne olivat tosi hupaisia. Tässä maassa pätee sanonta:" Better cats than rats."

Olemme löytäneet hotellin alakerrasta pienen synagogan. Käymme siellä päivittäin nauttimassa sen selittämättömän syvästä rauhasta. Vastapäätä synagogaa, aulan toisella puolella on kauneussalonki. Siellä emme (ehkä?) käy.

Lehtikotsikoita:

- Lumisateita ennustetaan Jerusalemiin tänään.

- Myrsky pysäytti suuren osan maata.

- Kinneret on noussut alennustilastaan, sitten vuoden 2003.

Ilmat ovat olleet siis myös täällä hieman koleat. Ei ole tehnyt mieli rannalle. Onnaksi Magdaleena oli pakannut laukkuunsa vesivärit ja akvarellikynät. Missiomme (tehtävä) ja kielenopiskelun lomassa on ollut aikaa myös maalailla ja pieniä, söpöjä akvarelleja on kohta koko seinällinen.

Päivän ihme: Minun hiireni putosi toissa päivänä  huoneen kivilattialle ja hajosi. Meidän oli määrä tänään kävellä parin kilometrin päässä sijaitsevaan kaupungin keskustaan, josta olisi voinut ostaa uuden hiiren. Mutta maalausleiri ryösti aikamme niin täysin, että jätimme retken väliin. Kun illalla jatkoin inkeriläisvanhuksen elämäntarinan kirjoittamista, saimme hämmästyneenä todeta, että hiireni oli täysin ehyt.